Зимняя война, 1939-1940: политическая история - [32]

.

1 Polvinen Т. Venajan vallankumous ja Suomi. Porvoo, 1967. Osa I. S. 160–170.

2 Ibid. S. 161–166; Upton A. Vallankumous Suomessa, 1917–1918. Jyvaskyla, 1980. Osa I. S. 350–353.

3 Upton A. Op. cit. S. 350–353.

4 Polvinen T. Op. cit. S. 170–195.

5 Tanskanen A. Venalaiset Suomen sisallissodassa vuonna 1918 // Acta Univ. Tamperensis. Ser. A. 1978. Voi. 91. S. 72–82; Lappalainen J.T. Punakaartien sota. Hels., 1981. Osa I. S. 177–182.

6 Manninen O. Itsenaistymisen vuodet, 1917–1920. Hels., 1993. Osa II. S. 73.

7 Polvinen T. Op. cit. S. 252–268.

8 Ibid. S. 240–251.

9 Ibid. S. 255–258.

1 °Churchill S. Ita-Karjalan kohtalo, 1917–1922. Porvoo, 1970. S. 164–173, 195–196.

11 Polvinen T. Op. cit. Hels., 1971. Osa II. S. 29–40, 52–58.

12 Lyytinen E. Finland in British Politics in the First World War // Suomalaisen Tiedeakatemian toimituksia. Sarja B. Hels., 1980. S. 193–196.

13 Polvinen T. Op. cit. Osa II. S. 107–121.

14 Ibid. S. 275–313; Холодковский B.M. Финляндия и Советская Россия, 1918–1920. M., 1975. С. 105–117.

15 Vahtola J. "Suomi suureksi — Viena vapaaksi". Valkoisen Suomen pyrkimykset Ita-Karjalan valtaamiseksi vuonna 1918 // Studia Historica Septentrionalia. Rovaniemi, 1988. 17. S. 163–165, 295–298; Churchills. Op. cit. Passim.

16 Polvinen Т. Op. cit. Osa II. S. 348–370.

17 Tarton rauhanneuvottelujen poytakirjat. Hels., 1923. S. 27, 121–141; Jaaskelainen M. Ita-Karjalan kysymys. Porvoo, 1961. S. 312–313.

18 Salomaa M. Punaupseerit. Juva, 1992. S. 229–267.

19 Kallenautio J. Suomi kastoi eteensa // Itsenaisen Suomen ulkopolitiikka, 1917–1955. Hels., 1985. S. 86–91.

20 Документы внешней политики СССР. M., 1960. Т. IV. С. 558–561. (Далее: ДВП); Korhonen К. Naapurit vastoin tahtoaan // Suomi neuvostodiplomatiassa: Tarrasta talvisotaan, 1920–1932. Hels., 1966. Osa I. S. 34–62.

21 Holsti K.J. Suomen ulkopolitiikka suuntaansa etsimassa vuosina, 1918–1922. Rudolf Holstin osuus. Hels., 1963. S. 191–195.

22 Ibid. S. 150–160; Korhonen K. Op. cit. S. 55.

23 Jaaskelainen M. Op. cit. S. 321–325.

24 Korhonen K. Op. cit S. 70; Hohti K.J. Op. cit. S. 195–213.

25 Kallenautio J. Op. cit. S. 86–91.

26 Ibid. 91–97.

27 Kalela J. Grannar pa skilda vagar. Det finlandsk-svenska samarbetet I den finlanska och svenska utrikespolitiken, 1921–1923 // Historiallisia tutkimuksia. Hels., 1971. № 84. S. 204–218.

28 Turtola M. Tornionjoelta Rajajoelle: Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyokkayksen varalle vuosina, 1923–1940. Juva; Porvoo, 1984. S. 69–76.

29 Ilvessalo J. Suomi ja Weimarin Saksa. Hels., 1959. S. 157–162.

30 Kallenautio J. Op. cit. S. 106–113.

31 Ibid. S. 104–105.

32 Korhonen K. Op. cit. S. 193–195.

33 Ibid.

34 Kallenautio J. Op. cit. S. 119.

35 Korhonen K. Op. cit. S. 234–235.

36 Tervasmaki V. Maanpuolustussuunnitelmat. Talvisodan historia. Porvoo, 1977. Osa I. S. 65–67.

37 Ibid. S. 79–82.

38 Ibid. S. 82–85.

39 Vehvilainen O. Kansallissosialistinen Saksa ja Neuvostoliitto, 1933–1934. Porvoo: Hels., 1966. S. 209–220.

40 Selen K. Genevesta Tukholmaan. Suomen tuvallisuuspolitiikan painopisteen siirtyminen Kansainliitosta pohjoismaiseen yhteistyohon, 1931–1936. Forssa, 1974. S 132–144; Kallenautio J. Op. cit. S. 141–143.

41 Selen K. Op. cit. S. 103–116.

42 Kallenautio J. Op. cit. S. 148.

43 Backlund L. Nazi Germany and Finland, 1933–1939. Pennsylvania, 1983. P. 420–457, 580–621; Kallenautio J. Op. cit. S. 150.

44 Julkunen M. Myytti Saksan vaikutusvallasta Suomessa 1930-luvun lopulla // Historiallinen aikakauskirja. 1989. № 3. S. 194, 196.

45 Pihkala E. Sotatalous, 1939–1944 // Suomen Taloushistoria. Teollistuva Suomi. Hels., 1982. Osa 2. S. 269.

46 Selen K. Op. cit. S. 140.

47 Hiedanniemi B. Kulttuuriin verhottua politiikka. Kansallissosialistisen Saksan kulttuuripropaganda Suomessa, 1939–1940. Keuruu, 1989. S. 134–135.

48 Nygdrd T. Suur-Suomi vai lahiheimolaisten auttaminen heimotyo itsenaisessa Suomessa. Keuruu, 1978. S. 228–233.

49 Paasivirta J. Suomi ja Eurooppa, 1914–1939. Hameenlinna, 1984. S. 400–405.

50 Hokkanen K. Kyosti Kallio. Juva, 1986. Osa II: 1939–1940. S. 238–239.

51 KallenautioJ. Op. cit. S. 159–160.

52 Suomi. I. Talvisodan tausta. Neuvostoliitto Suomen ulkopolitiikassa, 1937–1939. Hels., 1973. S. 291–292. 53 Paasivirta J. Op. cit. S. 402–403.

55 Julkunen M. Op. cit. S. 196–197.

56 Selen K. Op. cit. S. 248–255.

57 Hiedanniemi B. Op. cit. S. 60–65, 87–91.

60 Ibid. S. 136.

61 Selen К. С G. E. Mannerheim ja hanen puolueneuvostonsa. Keuruu, 1980. S. 231.

62 Ibid. S. 156–185

63 Selen K.C.G.E. Genevesta Tukholmaan, S.115–116

64 Ibid. S. 116–132.

65 Selen K. C. G. E. Mannerheim ja hanen puolueneuvostonsa. S. 156–185.

66 ДВП. M., 1970. T. XVI. С 268–270.

67 Там же. M., 1971. Т. XVII. С. 372–375.

68 Ulkoasiainministerion arkisto. 5C18. Донесение Ирье-Коскинена из Москвы в МИД Финляндии. (Далее: UM).

69 ДВП. Т. XVII. С. 609–611.

70 Там же. С. 723.

71 Российский государственный архив Военно-Морского Флота. Ф. Р.-1483. Оп. 1. Д. 329. Л. 195. (Далее: РГАВМФ).

72 ДВП. Т. XVII. С. 543–544.

73 Там же.

74 Российский государственный военный архив. Ф. 33 987. Оп. 3. Д. 1935. Л. 3. (Далее: РГВА).